Ihmiskoe-eläin

Aloitin tänään urani laboratoriorottana. Huomasin jokin aika sitten dengue-rokotetutkimuksen, joka on alkanut Suomessa. Kun satun tuntemaan ihmisiä, joiden terveys on tämän taudin takia vaarantunut ja puoli sukua asuu alueella, jolla epidemioita esiintyy, niin päätin lähteä mukaan.

En usko, että dengue-kuume olisi teille kaikille tuttu, joten esittelenpä sen tässä ensin. Dengue on nopeasti esiintymisaluettaan laajentava kuumetauti, jonka sairastaa vuosittain vähintäänkin 100 miljoonaa ihmistä. Ensimmäisellä kertaa sairastettuna se on harvoin kovin vakava, mutta sitä aiheuttaa neljä erilaista virusta ja vakava verenvuototauti iskeekin vasta kun yhden tai pari aikaisempaa dengue-tyyppiä kohdannut elimistö törmää siihen uudelleen. Silloin elimistössä voi aiheutua ns. sytokiinimyrsky, joka johtaa elimistön ylimitoitettuun puolustusreaktion. Silloin tauti on hengenvaarallinen.

Olen itse asunut Ecuadorissa ja tosiaan minulla on sieltä puolisoni kautta sukulaisia. Esimerkiksi he ovat jatkuvasti vaarassa kohdata erilaisia dengue-viruksia. Tautiin on kehitetty yksi rokote, joka ei kuitenkaan ole ollut käytössä kovinkaan näppärä. Siksi nyt kehitellään uutta rokotetta ja minä olen mukana kokeessa, jossa lähinnä etsitään sopivaa virusannosta. Tämä rokote sopisi myös esim. turistien rokottamiseen paremmin kuin Dengvaxia.

Olen jo aikaisemmin miettinyt, että tässä kohta elämää olisi hyvä kohta kokeilla ihmiskoe-eläimen hommia. Olen saanut lapset tehtyä, eli raskauden riski on hyvin pieni. Olen kuitenkin edelleen ihan perusterve, eli elimistö kestää pieniä haasteita vielä hyvin. Myöhemminhän sitä voi saada vaikka minkä vaivan riesaksi. Tähän kokeeseen ehdin vielä täpärästi mukaan, koska yläikäraja on 50 vuotta ja kun seuranta jatkuu vuoden, niin sehän tulee sitten sopivasti juuri täyteen.

Sen lisäksi, että homma on teknisesti mahdollista, olen pohtinut sitä, että rikkaana gringana hyödyn jatkuvasti monista sellaisista lääkekokeista, joita on toteutettu aiemmin kehittyvissä maissa. Voin maksaa hiukan velkaa vähemmäksi kun teen itse saman. Minulle on myös vähemmän riskaabelia kokeilla denguen kanssa onneani kuin niille, jotka asuvat alueilla, joilla se aiheuttaa epidemioita. Turisti voi vetää viikon tai kaksi Offia pintaan, mutta paikalliset harvoin kykenevät välttämään hyttysen pistoja jatkuvasti ja jossain vaiheessa kohdalle osuu hyttynen, joka kantaa tätä virusta. Suomessa tätä riskiä ei ole ja etelä-Euroopassakin se on hyvin pieni.

Tänään sain rokotteen ja illalla kirjaan ylös millaisia reaktioita alkaa ilmetä. Todennäköisin on ihottuma, muut ovat harvinaisia. Jos siis saan pian ihottumaa, voin arvella saaneeni myös virusta, enkä kuulu verrokkiryhmään. Toisaalta ei sitäkään kuulemma kaikille tule, eli lopulta asia selviää vasta kun saamani annos tarkistetaan jälkikäteen yhdistämällä tiedot eri tietokannoista. Siihen asti mennään kaksoissokkona. Toivottavasti panokseni kartuttaa hiukkasen ihmiskunnan yhteistä tietovarantoa ja auttaa taas yhden trooppisen taudin nujertamisessa!

Tässä Aedes Aegypti -hyttynen dengue-viruksia levittämässä. Kuva Flickr, Oregon State University